Tapanani on myös tehdä omaa flunssajuomaa. Pilkon pieniksi paloiksi inkivääriä ainakin peukalon kokoisen palan. Lisään kiehuvaan veteen sen ja yhden kanelitangon. Annan kiehua pienellä lämmöllä hiljalleen mahdollisimman kauan, ainakin yli puoli tuntia, jotta maut kunnolla irtoaa. Kun liemi on valmis, lisään siihen reilusti hunajaa (hunajaa ei parane keittää, ettei siitä katoa kaikki hyvät luonnon omat antibiootit). En tiedä parantaako liemeni flunssaa, mutta ainakin se maistuu hyvälle, inkiväärin tujakkuus avaa tukkoista nenää ja hunaja tekee hyvää kipeälle kurkulle.
Flunssassa mieleni halajaa aina keittoa. Tällä kertaa hyödynsin Pirkka-lehden porkkanakeiton ohjetta:
Tarvitset:
1pkt porkkanasosetta (Pirkalla on valmiina paketteina luomu porkkanasosetta)
2dl maitoa
n.1/2 tl viherpippuria
chiliä (ohjeessa puhuttiin ripauksesta, itse käytin kokonaisen tuoreen chilin pilkottuna)
suolaa
1dl appelsiinitäysmehua
1dl kermaa (itse laitoin 2dl, sillä mihin olisin muuten käyttänyt puolet kermapurkista? Lisäksi tuore chili vaati pehmennystä)
pinnalle basilikaa (tätä minulla ei ollut, mutta hyvää tuli ilmankin)
Kiehauta porkkanasose, maito, viherpippuri ja chili. Kun seos kuplii, lisää suola, appelsiinimehu sekä kerma. Hienonna pinnalle basilikaa. Tarjoa ruisleivän kanssa. Minä söin keiton ihanan Samsara ruisvuokaleivän kanssa. Oli makoisaa, totta tosiaan.
Isoisoäitini, Anna-mamma, uskoi valkosipulin parantavaan vaikutukseen. Hän nautti valkosipulia päivittäin valkosipulisuolan muodossa vähintään. Hänen neuvonsa nuhaan oli laittaa valkosipulinkynsi sieraimeen. Valkosipuli on minun lempiaineksiani ruoanlaitossa, mutta sieraimeen en ole sitä vielä kertaakaan laittanut. Ehkä sitten joskus, jos oikein paha nuha yllättää. Anna-mamma oli kyllä todella harvoin kipeänä, joten valkosipulin voimaa en epäile laisinkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti