Kutimet sauhuaa

Syksyn saavuttua minun lempipuuhaani on neulominen. Voi veljet, että onkin ihana väkertää illan pimentyessä, kynttilöiden loisteessa. Loppukesästä äitini ilahdutti minua hankkimalla ihastuttavaa lenkkialpakkaa Hämeenlinnan Wetterhoffilta. Jos lainkaan on mieltynyt jonkin sorttiseen näpertelyyn niinkuin minä, en suosittele vierailemaan kyseisessä liikkeessä. Sieltä kun haluaisi kaiken mukaansa. Varsinkin kaikki ne ihanat langat huutavat nimeäni. Lenkkialpakasta valmistui itselleni tuubihuivi lämmikkeeksi syysviimojen keskelle. On pehmeä kuin mikä, ja kerrassaan lämmin.

Lisäksi olen aloittanut joululahjojen pakertamisen. Tänäkin vuonna J:n kanssa pyrimme välttämään kaikenlaista ostosmaniaa ja teemme lahjat itse tai ostamme jotain käytettyä, ihan vaan jottei kävisi niin kuin uhataan siinä Baddingin tulkitsemassa laulussa jossa Miss Universumia kehoitetaan hymyilemään.











































P.S. Ostin tuon lampun Huuto.netistä ja sille pitäisi keksiä jokin sortin varjostin. Olisiko sinulla mitään ideoita?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti